Eduskuntavaalit 2027

Restonomiliiton eduskuntavaaliteemat 2027 - kehitetään alaa ja työntekijöiden oikeuksia

Restonomiliiton eduskuntavaalitavoitteet tiivistyvät kolmeen ajankohtaiseen tavoitteeseen. Tavoitteet on luotu edistämään MaRaTa-alaa sekä työntekijöiden etuja taataksemme paremman tulevaisuuden.

1

Perusteettomat määräaikaisuudet kuriin matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alalla

  • MaRaTa-aloilla määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Osa määräaikaisuuksista on perusteltuja esimerkiksi sesonkien, tapahtumien tai sijaisuuksien vuoksi, mutta määräaikaisuuksia käytetään myös tilanteissa, joissa työn tarve on jatkuvaa.

    Pitkät määräaikaisuuksien ketjut lisäävät epävarmuutta ja vaikeuttavat työuran sekä muun elämän suunnittelua. Erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat työntekijät työskentelevät muita useammin määräaikaisissa työsuhteissa. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät jäävät myös muita useammin koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksien ulkopuolelle. Tämä heikentää alan houkuttelevuutta ja vaikeuttaa osaavan työvoiman sitouttamista.

    Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala tarvitsee osaajia myös tulevaisuudessa. Siksi työsuhteiden tulee olla ennakoitavia ja työntekijöiden aseman turvattu riippumatta siitä, työskentelevätkö he vakituisessa vai määräaikaisessa työsuhteessa.

    Mitä pitää muuttaa?

    • Määräaikaista työsuhdetta tulee voida käyttää vain silloin, kun siihen on aito ja perusteltu syy.

    • Työntekijälle tulee säätää oikeus irtisanoutua yli kuusi kuukautta kestävistä määräaikaisista työsuhteista.

    • Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, kehittää osaamistaan ja edetä urallaan.

    Työelämän epävarmuuden vähentäminen vahvistaa MaRaTa-alan veto- ja pitovoimaa, parantaa työntekijöiden sitoutumista ja tukee osaavan työvoiman saatavuutta myös tulevaisuudessa.

    Tasavertaiset oikeudet kaikille - parannetaan määräaikaisten työsuhteiden pitoa.

2

  • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen nimikkeiden suuri lukumäärä aiheuttaa hämmennystä työnhaussa ja työpaikalla. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo vuonna 2011 esittänyt, että ylempien AMK -tutkintojen nimikkeitä tulisi arvioida uudelleen.

    Tällä hetkellä tutkintonimikkeet ovat harhaanjohtavia, ja se voi työelämässä johtaa väärinkäsityksiin; yhdenmukaiset tutkintonimikkeet tuovat selkeyttä työmarkkinoille. Tutkinnon englanninkielinen nimitys vastaa yliopiston maisteri-tutkintoa termillä “master”, joten tutkintonimikkeiden yhdenvertaistaminen olisi järkevä ja tasa-arvoinen ratkaisu.

    Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arvoa ei ymmärretä. Ylempi AMK-tutkinto tunnustetaan jo nyt ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi valtiotasolla, muttei siitä käytetä yliopiston vastaavan koulutuksen termiä. Erilaiset termistöt ylempien korkeakoulututkintojen välillä aiheuttavat hämmennystä työmarkkinoilla. Työnantajat eivät osaa antaa samanlaista arvostusta yliopiston maisteritutkinnon suorittaneille työntekijöille kuin ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille.

    Mitä pitää muuttaa?

    • Ylemmän AMK-tutkinnon nimitys tulee ammattikorkeakoululaissa yhdenmukaistaa yliopistotutkinnon nimikkeen kanssa maisterinimikkeeseen. 


    Nimikkeiden selkeyttäminen on hyödyksi niin työntekijälle kuin myös työnantajalle, kun koulutuksen todellinen luonne sekä korkeakoulutetun osaaminen tuodaan esille jo tutkinnon nimikkeessä.

    Arvostetaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ansaitsemallaan tasolla.


AMK-maisteri - tutkintonimikkeet yhdenvertaisiksi

3

Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan päätökset siirrettävä Työ- ja elinkeinoministeriölle

  • MaRaTa-alojen sisällä jo pelkästään ravintola-ala työllistää lähes 80 000 henkilöä, ja luo vuosittain 2,6 miljardia euroa verotuloja valtiolle. Taloudellisen merkittävyytensä lisäksi kansainvälinen ravintola-ala on osa palvelukulttuurimme kehityksen kivijalkaa, sekä tärkeä väylä työelämään erityisesti nuorille ja maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Tästä huolimatta ravintola-alan kannalta merkittävät päätökset tehdään yhä Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa, jossa alaan suhtaudutaan positiivisten mahdollisuuksien sijaan kansanterveydellisenä riskinä.

    Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala on kykenevä uudistumaan, kun sille annetaan siihen mahdollisuus. Jo nyt näemme, kuinka alalla nostavat päätään erilaiset konseptit ja kokeilut alan taistellessa kuluttajien ostovoiman heikentyessä. Heikentynyt ostovoima ei ole ainoa, jonka kanssa ravintolat joutuvat kilpailemaan. Ihmisten muuttunut ajankäyttö vaatii alaa tuottamaan uusia elämyksiä ja kokonaisuuksia. Osoitus muuttuvasta kysynnästä näkyy myös juomatottumuksissa, joissa alkoholittomien vaihtoehtojen määrä sekä laatu nousee arvoon. Kun tämä yhdistetään vastuulliseen anniskeluun, kasvavat myös alan tuomat veroeurot.

    Anniskelua harjoittavan alan liiketoimintaedellytyksien kehittäminen ohjaisi alkoholinkulutusta myös paremmin valvottuun ja vastuullisempaan ympäristöön. THL:n tilastoraportin (2026) mukaan anniskelukulutus kattaa Suomen kokonaisalkoholikulutuksesta ainoastaan 13 prosenttia. Kun anniskelumyynnin mielekkyys kasvaa, kanavoituu myös alkoholin kulutus anniskelun pariin jossa kulutuksesta syntyviä haittoja voidaan tehokkaasti hallita.

    Mitä pitää muuttaa?

    • Alkoholilainsäädännön ohjaus, toimivalta ja lupaprosessit anniskelun osalta tulee siirtää Sosiaali- ja terveysministeriöltä Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

    Jotta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alaa pystytään kehittämään, tulee se siirtää Työ- ja elinkeinoministeriön alle. Lopetetaan alan demonisointi ja tunnistetaan sen kyky toimia kasvun, työllisyyden sekä elinvoiman lähteenä.

    MaRaTa-ala on mahdollisuus, ei säänneltävä riski.

    Lähde: Alkoholijuomien kulutus 2025 : Alkoholin tilastoitu kulutus eli anniskelu- ja vähittäiskulutus vähenivät edelleen https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060160180

Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2027. Ennakkoäänestys kotimaassa 7.–13. huhtikuuta. Muista antaa äänesi!