Työttömyyskassa on taloudellinen turvaverkkosi lomautus- ja irtisanomistilanteissa. Työttömyyskassan jäsenyys on kuin vakuutus: sen ansiosta voit keskittyä rauhassa töihisi ja vapaa-aikaasi. Jäsenenämme saat työttömyyskassa Otteen turvan ja tuen.

Täältä pääset tutustumaan Otteeseen.

Työttömyyskassan jäsenyys sisältyy Suren jäsenmaksuun.

Työttömyyskassasta toiseen on mahdollista siirtyä vain ollessasi työsuhteessa. Kun siirryt kuukauden kuluessa palkansaajakassasta toiseen, voidaan työssäoloaikasi ja vakuutettuna oloaikasi edellisessä kassassa hyväksilukea uudessa kassassa. Tämä edellyttää, että aiemman kassan jäsenmaksut on maksettu jäsenyyden loppuun saakka.

Uuden kassajäsenyyden tulee alkaa viimeistään kuukauden kuluessa edellisen päättymisestä. Huomaa, että työssäoloaika, jolloin jäsenyys ei ole voimassa, ei ole vakuutuksenalaista eikä kerrytä työssäoloehtoa. Suosittelemmekin varmistamaan kassajäsenyyden jatkumisen katkotta:

• Lähetä ensin jäsenhakemus uuteen kassaan.

• Kun olet saanut vahvistuksen uudesta jäsenyydestä, ilmoita eroamisesta kirjallisesti edelliseen kassaan.

• Maksa jäsenmaksusi aiemman jäsenyyden loppuun asti ja heti uuden jäsenyyden alusta lähtien.

Jäsenyys- ja työskentelykaudet eivät seuraa uuteen kassaan, mikäli sinut on erotettu aiemmasta kassasta.

Kahteen työttömyyskassaan ei voi kuulua samanaikaisesti. Jos olet tilanteessa, jossa olet samanaikaisesti useamman kassan jäsen, sinun katsotaan kuuluvan siihen työttömyyskassaan, johon olet viimeksi liittynyt.

Muutto Suomeen ja kassaan liittyminen työttömänä

Toisesta EU-/ETA-maasta, Sveitsistä tai Isosta-Britanniasta Suomeen muuttava henkilö voi tietyin edellytyksin liittyä suomalaiseen työttömyyskassaan työttömänä. Liittymisen suomalaiseen työttömyyskassaan on pääsääntöisesti tapahduttava viimeistään kuukauden kuluessa työttömyysvakuutuksen päättymisestä lähtömaassa.

Jos olet ns. pohjoismainen paluumuuttaja, liittymisen suomalaiseen työttömyyskassaan on tapahduttava viimeistään kahdeksan viikon kuluessa työttömyysvakuutuksen päättymisestä toisessa Pohjoismaassa (Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti). Pohjoismaiseksi paluumuuttajaksi katsotaan henkilö, joka on asunut toisessa Pohjoismaassa ja palannut Suomeen sekä on lisäksi työskennellyt Suomessa tai saanut peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa Suomesta viimeisen 5 vuoden aikana.

Ruotsissa ja Tanskassa on vastaava kassajärjestelmä kuin Suomessa. Näissä maissa henkilön vakuutus päättyy, kun hän eroaa kassan jäsenyydestä. Muissa EU-/ETA-maissa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa työttömyysvakuutus päättyy, kun vakuutuksenalainen työ tai työttömyysetuuden maksaminen päättyy.

Muualta kuin EU-/ETA-maasta, Sveitsistä tai Isosta-Britanniasta Suomeen muuttava ei voi liittyä työttömyyskassaan työttömänä.

Lue lisää täältä.

Lomautus tarkoittaa, että työnantaja on päättänyt keskeyttää työnteon ja palkanmaksun väliaikaisesti, mutta työsuhde pysyy muutoin voimassa. Työntekijä voidaan lomauttaa joko toistaiseksi tai ennalta määritellyksi ajanjakson ajaksi. Työnteko voidaan keskeyttää kokonaan tai lyhentämällä työaikaa. Lomautusaikana työntekijällä on oikeus ottaa vastaan muuta työtä ja irtisanoa työsopimus ilman irtisanomisaikaa.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevan voi lomauttaa vain, jos hän on sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa se vakituinen työntekijä, jonka sijaisuutta määräaikainen hoitaa.

Irtisanominen puolestaan päättää työsuhteen. Työnantaja tai työntekijä voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan eli jatkuvan työsopimuksen. Työntekijä voi irtisanoa työsuhteen ilmoittamalla siitä työnantajalle kertomatta syytä irtisanoutumiselle. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän vain, jos hänellä on siihen asiallinen ja painava syy, joka työnantajan täytyy aina perustella työntekijälle.

Määräaikaista työsopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa, ellei siitä ole nimenomaisesti sovittu työsopimusta tehtäessä. Määräaikainenkin työsopimus voidaan kuitenkin päättää, jos päättämisestä saadaan sovittua työntekijän ja työnantajan välillä.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ei voi enää vähentää verotuksessa ensi vuodesta alkaen. Muutoksen vuoksi myöskään työttömyyskassojen jäsenmaksuja ei enää ole merkitty verokortille, vaikka ne ovat edelleen vähennyskelpoisia.

Työttömyyskassojen jäsenmaksut otetaan kuitenkin huomioon vuoden 2026 lopullisessa verotuksessa. Kassat ilmoittavat jäsenmaksut Verohallinnolle suoraan vuoden 2026 esitäytettyä veroilmoitusta varten.

Myös opiskelija voi kerryttää itselleen työssäoloehtoa opiskelujensa aikana hankkimalla Resto Star-jäsenyyden.

Työssäoloehtoa kerryttää jokainen viikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia. Työstä tulee maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on vuonna 2026 oltava vähintään 1 337 euroa kuukaudessa.

Lue lisää täältä.

Itsenäinen ammatinharjoittaja tai yrittäjä voi työttömyyden kohdatessa saada työttömyysturvaa joko ansioturvana työttömyyskassan kautta tai perusturvana Kelan kautta. Ammatinharjoittaja voi saada päivärahaa, jos yritystoiminta on kokonaan lopetettu tai työllistyminen yrityksessä on päättynyt. Päivärahaa saadakseen hänen on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon, jossa tutkitaan yritystoiminnan tai työllistymisen päättyminen.

Lue lisää täältä.